Startti lähestyy

Torstaina hankinta- ja valmistelurumba jatkui kiihtyvällä tahdilla. Hankintalista alkoi jo lyhetä, samoin työlista. Ruokatavaroita tuli joka suunnasta Heimarin singahdeltua tilauksia tekemässä: kuivamuonat, pakasteet, tuoretavara ja lopuksi leivät. Pahvilaatikot tietysti jätettiin laiturin roskiksiin ja kaikki mahdollinen tavara käsiteltiin Heimarin mystisellä desinfiointiaineella ennen piilottamista veneen uumeniin. On täysin käsittämätöntä, että veneen suuren peräkannen ja salongin turkin moneen kertaan peittäneet muonituserät hävisivät vähitellen näkyvistä ilman muuta näkyvää seurausta kuin vesilinjan vajoaminen. No, salongin sivupöydät ovat täynnä hedelmiä ja vihanneksia, mutta kuitenkin.

Tõdu maalaa puomia

Loppuviikko meni samaa rataa kaikenlaista tavaraa roadatessa koko miehistön voimin, säilytystiloja ja kiinnityssysteemeitä viritellessä ja venettä läpikäydessä. Kippari terapoi korkeanpaikan kammoaan nousemalla Sweet Janinan hiilikuituiseen mastoon (25,5m) tutkimaan rikiä ja teippaamaan saalinkeja. Hyvät kuvakulmatkin sieltä oli valokuvaamiseen.

Las Palmasin satama Sweet Janinan mastosta käsin nähtynä

Catman2 ja puolet Sweet Janinasta

Perinteisesti hyvin brittihenkinen ARC-tapahtuma on viime vuosina alkanut laajemmin kiinnostaa myös suomalaisia. Merkkinä siitä oli paikalla ainakin kaksi kotimaisen lehdistön edustajaa tekemässä juttua tapahtumasta yleensä ja siihen osallistuvista suomalaismiehistöistä.

Ari Inkinen VENE-lehdestä haastattelee

Lauantain kipparikokouksessa oli aluksi säätiedotusosio. Englantilaisvoittoinen yleisö räjähti hymyilemään ääneen, kun sääprofeetta Chris Tibbs näytti pohjoisen Atlantin yleissääkartan: Englannin päällä oli valtava maalitaulun näköinen matalapaine. Muuten ARCia ajatellen säätilanne näytti niin hyvältä kuin se yleensä voi eli korkeapainetta ja myötäistä tai sivumyötäistä tuulta olisi luvassa niin pitkälle, kuin ennusteet ulottuvat.

Tiedustelimme lopuksi kokouksen vetäjältä, mitä on tehty turvallisuuden varmistamiseksi ylitettäessä maalilinja St. Lucialla pimeään aikaan navakassa tuulessa. Kippari oli kuullut aiempien ARCien ajoilta kauhutarinoita Rodney Bayn ankkurilahteen viritetystä, lähinnä symbolisesti valaistusta maalilinjasta, jonka takana pyörii purjeitaan laskevia ARC-veneitä sekä valottomia ankkuroituneita aluksia. ARCin edustaja myönsi, että öiseen aikaan linjan näkyvyys on huonompi, koska takaa näkyvät rannan valot, mutta muuta ongelmaa ei kuulemma kukaan ole koskaan raportoinut, joten sellaista ei siis ole. Veneitä on kuulemma aina saapunut yksi tai korkeintaan kaksi kerrallaan, ja tilaa on riittänyt hyvin. Että niin tarkkaan ne palautteet siellä luetaan, terveisiä vain s/y Melinankin miehistölle.

Sweet Janinan peräkannelle ilmestyi torstaina veneen toisesta koneesta puuttuneen lisälaturin sisältävä paketti, sitten perjantaiaamuna kaksi ranskalaista teknikkoa asentamaan lisälaturit uudelleen molempiin koneisiin. Homma alkoikin lupaavasti, ja kiinnityssysteemi näytti hyvältä. Sen asentamisessa tuli kuitenkin mutkia matkaan. Herrat ilmoittivat lähtevänsä kaupungille ostamaan työkaluja ja palasivatkin lounaan jälkeen mukanaan tuliterä kulmahiomakone ja porakone. Meiltä jatkojohdon pummattuaan toinen herroista hävisi rälläkän kanssa styyrpuurin konehuoneeseen. Sieltä alkoi kuulua järkyttävää kirskuntaa, ja luukusta nousi paksu sininen savu. Tapsa K huomautti, että tuo taitaa olla sitä kuuluisaa kallista savua… Catanan mies ilmestyi välillä luukkuun hengittelemään hävitäkseen taas jatkamaan leikkaamista. Starttiin oli enää yksi arkipäivä ja viikonloppu, joten kipparin huolestuneisuus tarttui myös veneen omistajiin sillä seurauksella, että Catanan after-sales -telakalta tuli lopulta paikalle iso päällikkö seuraamaan korjaustöiden etenemistä ja ihmettelemään pitkähköä listaa ongelmista, joista merkittävä osa oli itse asiassa syntynyt veneen viettäessä kuukauden kyseisellä telakalla.

Miehet näyttivät kuitenkin osaavan asiansa, asensivat laturit ja korjasivat samalla muutaman pienemmän ongelman, joiden kanssa oli pitkään ihmetelty. Asentamiseen ja testaamiseen meni kuitenkin vielä koko lauantaipäivä, joten konehuoneiden puhdistaminen jäi vielä sunnuntaiksi eli starttipäiväksi. Hyvissä ajoin pari tuntia ennen starttia vene oli pesty, siivottu ja valmis lähtöön. Viimeisiä valokuvia otettiin kaikkien veneiden miehistöstä, saattajia hyvästeltiin ja jäähyväisiä jätettiin myös ARCin ystävällisille laiturivastaaville.

Saattajat pois laivasta: Aigi, Ritu ja Marje jäivät Las Palmasiin

Naapurimme Adeian kipparin Evanin ja omistajan Chrisin kanssa löimme vielä vedon kierroksesta olutta koko voittajamiehistölle toiseksi jääneen veneen tiloissa. Adeian päästyä sukeltajan avustamana irti poijusta, johon se lähtiessään tarrttui, irrotimme köydet ja – vihdoinkin – ajoimme pienestä lävestä aallonmurtajan läpi merelle tai oikeammin ulompaan satama-altaaseen, jonka ulkopuolella lähtölinja sijaitsisi.

Paikallisten puolustusvoimien ollessa kiinni operaatiossa, jolla afrikkalaisten maihinnousua saarelle pyrittiin ehkäisemään, oli toimitsijaveneeksi hankittu ruotsinlaivan kokoinen lautta Armas. Se asettui satama-altaan aukon toiselle reunalle lähtölinjan yläpääksi, ja toiseen päähän rannalle oli viety pari isoa poijua. Sweet Janina pyöri rannan tuntumassa miehistön merkitessä vielä isopurjeen nostimeen ja reiviköysiin oletusarvoiset reivausasetukset.

Vähitellen veneitä kasautui satamasta kohti lähtölinjaa. Racing- ja Invitational-luokat lähtivät klo 12:40 spinaakkerit pullollaan, ja tunnelma alkoi tiivistyä. Parinsadan veneen yhtäaikainen lähtö on aina näyttävä tapahtuma; kamerat kävivät joka puolella.

Sweet Janinan taktiikka oli välttää yläpään pahin hässäkkä lähtölinjaa osoittavan laivan vieressä, mutta varoa myös tuhoutumasta aallonmurtajan vieressä olevalle alapoijulle. Linjan keskivaiheilla olikin sopivan väljää, tai sitten lukuisat pienemmät veneet antoivat suosiolla tilaa lentopallokentän kokoiselle purrellemme. Vedimme genoan ulos juuri ennen kello 13:n starttipaukkua ja purjehdimme jokseenkin vapaasti lähtölinjan poikki. Valtameren ylitys oli alkanut.

Veneiden sijoituksia leikkimielisessä ARC-kisassa voi seurata osoitteessa http://www.worldcruising.com, josta löytyvät tapahtuman taustatiedot sekä kohta ”visit the ARC event website”. Siellä on karttakuvaa flotillan sijainneista sekä päivittäin ylläpidettävä lista kaikkien veneiden senhetkisestä sijoituksesta. Listan voi sortata myös luokittain. Lopulliset tulokset lasketaan vasta maalissa ilmoitettujen moottorituntien mukaan kerrottuna tasoituskertoimilla sekä mystisellä lisäkertoimella, jota ei ilmoiteta etukäteen. Sellaista on tasoituspurjehdus.